Meritaisteluita on ollut siitä lähtien kun on ollut kehittyneitä yhteiskuntia, jo yli 3000 vuotta. Ensimmäinen dokumentoitu meritaistelu onkin vuodelta 1210 eaa., kun heettiläisten kuningas Suppiluliuma II hyökkäsi Kyprokselle ja poltti kaikki saaren laivat.

Armada

Varhaisella modernilla ajalla Euroopan ehkä yksi kuuluisimmista meritaisteluista tapahtui Espanjan kuninkaan Filip II:n voittamattoman Armadan ja Englannin kuningatar Elisabet I:n laivastojen välillä vuonna 1588. Espanjan kuningas oli antanut Armadalle tehtäväksi suorittaa Englannin maihinnousun, mutta hanke epäonnistui tyystin. Maihinnousun tarkoituksena oli palauttaa katolisen kirkon valta Englantiin. Armadan laivastoon kuului 130 alusta, 2400 tykkiä ja 30 000 miestä. Huonojen säiden takia, laivasto kulki hitaasti ja sen matka kesti Lissabonista Englannin edustalle kaksi kuukautta.

27. Heinäkuuta Espanjalaiset vetäytyivät odottamaan Parman herttuan joukkoja avukseen, mutta englantilaiset ennättivät hyökätä ensin. Espanjalaiset joutuivat paniikkiin ja laivojen muodostelma hajautui. 29. heinäkuuta englantilaiset hyökkäsivät jälleen ja espanjalaiset ehtivät menettää 11 alusta ja 2000 miestä, ennen kuin molemmilta osapuolilta loppuivat ammukset. Englantilaisten puolelta itse taistelussa kuoli joitain satoja miehiä, mutta myöhemmin iskenyt kova lavantautiepidemia surmasi tuhansia.

Hävinnyt Armada oli pakotettu kulkemaan Englannin ja Irlannin saaren pohjois- ja länsipuolelta takaisin Espanjaan. Syksyn sää oli riepotteleva ja aiheutti lisää tuhoja espanjalaisille ja lopulta Lissaboniin palasi enää 67 alusta ja 10 000 miestä. Englannin voitto tarkoitti protestanttisen uskon säilymistä Englannissa mutta myös Alankomaiden pohjoispuolella. Espanjan kannalta häviö ei ollut ratkaiseva, vaan se säilytti vielä suurvalta-asemansa seuraavat 50 vuotta. Kuitenkin sanotaan, että Englannin nousu alkoi kyseisen meritaistelun jälkeen.

Pohjois-Afrikan Barbareskivaltiot

1600-luvulla Pohjois-Afrikan Barbareskivaltiot nostivat päätään. Barbareskivaltiot on vanha nimitys Pohjois-Afrikan Tunisian, Marokon, Algerian, Tripolitanin ja Libyan valtioille. 1700-luvulla nämä valtiot olivat kuuluisia merirosvoistaan, jotka kävivät hakemassa orjia jopa Islannista saakka. 1627 Islannin rannikolla sijaitsevalle Vestmannin saarelle hyökkäsi nykyisen Algerian suunnalta lähteneitä merirosvoja, jotka surmasivat useita asukkaita, mutta suurin osa päätyi orjaksi Algeriaan loppuelämäkseen. Saarella asui tuolloin vain 500 asukasta, joista 242 kuoli tai päätyi orjiksi.

Ruotsinsalmen toinen meritaistelu

Ruotsinsalmen toinen meritaistelu 1700-luvun lopulla on Kustaa III:n sotaan kuulunut Ruotsin ja Venäjän välillä käyty meritaistelu. Tässä meritaistelussa tykkisluupit olivat avainasemassa voiton kannalta. Taistelu käytiin 9. ja 10. heinäkuuta nykyisen Kotkan edustalla saaristossa ja on suurin Itämerellä koskaan käyty meritaistelu sen laivamäärän vuoksi. Venäjän laivastoon kuului 273 alusta ja Ruotsille kuului 195 alusta. Vuotta aiemmin oli samalla paikalla käyty Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu, jonka Ruotsi hävisi.

Taistelua aiemmin Viipurin lähistöllä oli käyty toinen taistelu, jonka jälkeen ruotsalaisjoukot olivat vetäytyneet Kotkan edustalle. Venäjän joukkojen komentaja, prinssi Nassau-Siegen saapui Kotkaan 8. heinäkuuta ja hyökkäystä alettiin valmistelemaan viipymättä ja taistelu alkoi aamulla 9. heinäkuuta.

Voiton ansiosta ruotsalaiset saivat paremman lähtökohdan Värälän rauhan solmimisessa. Venäläiset alkoivat heti häviönsä jälkeen koota linnoitusta strategisesti tärkeän Kymijoen suulle ja Kotkan saaren asutus kasvoi. Myöhemmin linnoituksen paikalle syntyi Kotkan kaupungin keskusta. Taistelun vuosipäivää juhlitaan kotkassa 9. heinäkuuta.

Trafalgarin meritaistelu

Yksi 1800-luvun tärkeimmistä meritaisteluista on Napoleonin sotien yhteydessä käyty Trafalgarin meritaistelu, joka oli ranskalais-espanjalaisen laivaston ja Britannian laivaston välillä käyty taistelu vuonna 1805. Taistelussa Britannian laivaston amiraali Nelsson voitti Napoleonin laivaston ja hänestä tuli yksi Britannian suurimmista sotasankareista, vaikka hän ei itse päässytkään koskaan nauttimaan voitosta kuoltuaan taistelussa sala-ampujan luotiin. Taistelun jälkeen Britannialle ei enää löytynyt potentiaalisia vastustajia merellä, mikä mahdollisti britannialaisen suurimperiumin synnyn.

Taistelun alkaessa Britannialla oli 27 laivaa ja Napoleonin joukot taas käsittivät 18 ranskalaista ja 15 espanjalaista alusta. Määrällisesti ranskalais-espanjalainen laivasto vaikutti olevan etulyöntiasemassa, mutta brittien sotilaat oli koulutettu paremmin. Ranskan vallankumouksen jälkeen monet Ranskan laivaston kokeneet upseerit oli erotettu, eikä Ranskalla näin ollen ollut tarpeeksi kokeneita sotilaita. Niinpä lopulta viisituntinen taistelu päättyi brittien voittoon.

Trafalgarin taistelun seurauksena syntyi Pax Britannica, joka oli noin 100 vuotta kestävä suhteellisen rauhan jakso, jolloin suuria meritaisteluita ei käyty Britannian ylivallan vuoksi. 1810-luvulla ilmestyivät höyrylaivat rautatekniikan kehittymisen ja teollisen vallankumouksen myötä. Ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa käytiin myös lukuisia meritaisteluja, joista kuuluisimmat olivat ensimmäisen maailmansodan Jutlandin meritaistelu (1916) ja Toisen maailmansodan Taranton meritaistelu Italian edustalla 1940.